On käynyt lähes mahdottomaksi pysyä omien terveydenhuollon ajanvarausten ja terveystietojen perässä. Käytössä on lukuisia eri palveluita: OmaOYS, OmaPohde, OmaPolku, Omakanta ja ties mitä muita. Jokaisella on oma käyttöliittymänsä, omat kirjautumisensa ja omat toimintatapansa.

Itselläni on useita peruuttamattomia ajanvarauksia, joita en ole alun perin varannut itse. Joihinkin en ole päässyt paikalle eri syistä, mutta ajan peruuttaminen tai siirtäminen on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi. Palveluihin ei saa yhteyttä, eikä kaikissa järjestelmissä ole mahdollisuutta hoitaa asiaa sähköisesti.

Lähes joka paikassa tarjotaan ratkaisuksi puhelinnumeroa. Osa numeroista on maksullisia, eikä kaikilla ole varaa jonottaa pitkiä aikoja puhelimessa. Pahimmillaan lopputuloksena on vain ilmoitus: "Puhelu epäonnistui."

Monissa palveluissa on nykyään chat-toiminto. Se kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta käytännössä keskustelut johtavat usein umpikujaan. Jos kertoo, ettei voi soittaa puhelimella, vastaukseksi saattaa tulla kehotus soittaa seuraavana päivänä. Samalla eri yksiköiden työntekijät näkevät vain oman järjestelmänsä tiedot eivätkä välttämättä tiedä, miten muiden yksiköiden ajanvaraukset tai käytännöt toimivat.

Ongelma ei ole ensisijaisesti työntekijöissä. Ongelma on järjestelmissä. Suomessa on käytetty valtavia summia rahaa erilaisiin digitaalisiin terveyspalveluihin, mutta käyttäjän näkökulmasta kokonaisuus näyttää hajanaiselta ja sekavalta. Jokainen uusi palvelu tuntuu ratkaisevan yhden ongelman samalla kun se luo kaksi uutta.

Ohjelmistosuunnittelijana olen perehtynyt useiden näiden järjestelmien rakenteisiin. Monissa niistä näkyy kiireellä tehtyjä ratkaisuja, heikkoa käytettävyyttä ja teknisiä kompromisseja. Käyttöliittymät ovat hitaita, toimintalogiikka epäselvää ja asioiden löytäminen vaikeaa. Lisäksi tietoturva herättää kysymyksiä. Vaikka varsinaisista tietovuodoista ei olisi näyttöä, järjestelmien toteutustavoissa näkyy ratkaisuja, jotka eivät aina herätä luottamusta.

Digitalisaation piti helpottaa asiointia. Monen kansalaisen kokemuksena lopputulos on kuitenkin päinvastainen. Ennen saattoi kävellä palvelupisteeseen, puhua ihmiselle ja hoitaa asian. Nyt asiakas joutuu selvittämään, mikä järjestelmä sisältää oikean tiedon, mistä ajanvaraus löytyy ja kuka siihen ylipäätään voi tehdä muutoksia.

Erityisen absurdilta tuntuu se, että fyysisesti olemassa olevaan poliklinikkaan voidaan luoda ajanvarauksia automaattisesti, mutta niitä ei välttämättä voi peruuttaa paikan päällä. Asiakas ohjataan takaisin digitaalisten palveluiden, puhelinjonojen ja eri yksiköiden väliin.

Olisin tyytyväinen jo huomattavasti yksinkertaisempaan ratkaisuun. Yhteen palveluun, josta näkisi kaikki omat ajanvaraukset riippumatta yksiköstä. Mahdollisuuteen perua tai siirtää aika yhdestä paikasta. Ja jos yhteyttä ei saada heti, mahdollisuuteen jättää takaisinsoittopyyntö samalla tavalla kuin esimerkiksi Kelassa.

Jos terveydenhuollon digitalisaatio maksaa kymmeniä miljoonia euroja, pitäisi lopputuloksen olla käyttäjälle nykyistä parempi. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että järjestelmät palvelevat järjestelmiä enemmän kuin ihmisiä.

-j